Taustamateriaalia

Sitran Megatrendit

Työskentelyn pohjana on Sitran megatrendit. Megatrendit ovat useista ilmiöistä koostuvia yleisiä kehityssuuntia, laajoja muutoksen kaaria, kuten esimerkiksi ”teknologia sulautuu kaikkeen”. Megatrendien nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena. Megatrendit tuovat esiin ympärillämme tällä hetkellä korostuvia ilmiöitä.

Megatrendit tiiviisti

Sitran megatrendit 2023 kuvaavat muutosten kokonaiskuvaa viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous.

Luonnon kantokyky murenee, sillä elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire, eli siirtymällä luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan. Tähän liittyy mm. uudet energiaratkaisut, kiertotalous ja teknologian kehitys.

Hyvinvoinnin haasteet kasvavat toimintaympäristön muutosten vaikuttaessa ihmisten arkeen. Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin, millä on vaikutuksia niin työikäisten määrään ja hyvinvointivaltion rahoitukseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyyteen, demokratiaan kuin teknologian käyttöönottoon. Toisaalta tuloksena voi olla kokonaisvaltainen hyvinvointi. Materiaalisen ja yksilökeskeisen hyvinvointikäsityksen sijaan korostuu pitkä aikaväli, ongelmien ennaltaehkäisy, eettinen toiminta sekä osallisuuden, yhteisöllisyyden ja onnellisuuden vahvistaminen.

Demokratian kamppailu kovenee ja yhteiskunnat ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys ja luottamus siihen kytkeytyviin instituutioihin horjuu. Demokratia on kaikesta kriisipuheesta ja menneisyyden painosta huolimatta edelleen paras tapa rakentaa luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa. Kaiken a ja o on luottamuksen vahvistaminen, niin instituutioihin ja päätöksenteon rakenteisiin kuin ihmisten välille. Tämä edellyttää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua, omien kuplien ylittämistä ja monien näkökulmien ymmärtämistä. Institutionaalisen luottamuksen ohella myös kansalaisten luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vahvistettava.

Samalla käydään kiistelyä digimaailman pelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista, eli kilpailu digivallasta kiihtyy. Teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen ja dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän. Kehitys voi viedä myös kohti reilumpaa digimaailmaa, jossa tietoa voidaan kerätä ja hyödyntää tuottamaan hyvinvointia edistäviä ratkaisuja ja valta tiedon käyttöön tasa-arvoistuu. Talouden perusta rakoilee, kun globaali eriarvoisuus kasvaa ja ekologinen kestävyyskriisi etenee. Äärisääolojen lisääntyminen ja luonnon tarjoamien palveluiden romahdus murentavat talouden edellytyksiä ja vauraus keskittyy yhä pienemmälle joukolle, mikä luo yhä kiireellisemmän tarpeen uudistaa taloutta. Vaihtoehtona voi olla myös korjaava ja uusintava talous. Viime aikoina onkin ruvettu puhumaan jalanjäljen eli aiheutettujen haittojen rinnalla yhä enemmän kädenjäljestä eli toiminnalla aikaansaaduista myönteisistä vaikutuksista ympäristöön tai hyvinvointiin. Tämä muutos ajattelumalleissa voi olla tulevien vuosien merkittävin muutos taloudessa.